Kenneljaosto

    Kennel toiminnalla on Kyyjärvellä pitkät ja näkyvät perinteet. 1930 -luvulla alkoi Suomessa systemaattinen Karjalankarhukoiran jalostus. Yhtenä avain henkilönä oli Antti Herrala Salmista, joka oli evakossa Kyyjärvellä talvisodan alkaessa. Lähtiessään Salmista, hänellä oli mukanaan 5 aikuista koiraa, 4 koiraa kuitenkin katosi Laatokan rantatiellä ja viimeinen koira Töpö, anastettiin tauon aikana Harlussa rekeen sidotusta taluttimesta. Kuitenkin Töpö löytyi myöhemmin Rantasalmelta, mutta kuoli kohta Kyyjärvellä Parkkosen talossa nieltyään vasikan kynnen. Töpöllä oli jo silloin jälkikasvua, joten voitaneen todeta että, Kyyjärvi on ainakin osaksi karhukoiran syntysija. 

    Tavatessaan 1980-luvun alkupuolella Tenho Huttusen, Rovaniemellä Suomen Pystykorvajärjestön vuosikokouksessa ja kuullessaan Tenhon olevan Kyyjärveltä, totesi Antti että ”voi kuule poika kun siellä Närtesalmessa on monta hirvennahkaa” . Että minkähän vasikan kynteen se Töpö tukehtui.? (Niin ja missä tämä Närtesalmi oli/on, ettei vain olisi Eräkartanon maisemissa.)

    Silloin jo oli Kyyjärvellä Suomen kärki koiria ja siitä se jatkui. Muun muassa Luomalan Matin Norjan harmaa hirvikoira Jeri oli 1980 alussa Keski- Suomen koirien kärkeä. Samoin kuin Huttusen Tenhon Karjalankarhukoira Taika, joka oli myös Suomen kärki koiria vuonna 1980  Kuningatar kisassa kolmas, 1981 toinen ja viimein vuonna 1982 voitti Kuningatar tittelin. (=Karjalankarhukoira narttujen SM- kisa.) Ennen näitäkin koiria, oli ainakin Hukan Taunolla kova hirvikoira.

Senkin jälkeen Kyyjärven Erämiehillä on ollut mainioita hirvikoiria ja on edelleen. Samoin kuin ajavistakin koirista löytyy useita valioita. Valioiden kunniatauluja näkee Eräkartanon takkahuoneen seinillä. Esimerkkinä mainittakoon: Jeri, Taika, Noppe, Riitu, Turre, Rippe ja monet muut.  Sielä on vielä tilaa kunniatauluille ja kaikkia ei ole vielä saatu seinälle.

Kenneljaoston vetäjänä 2022 toimii Eetu Viirumäki sekä joukko aktiivisia koiramiehiä